OSA 2: Miltä Ukrainan jälleenrakentaminen näyttää tällä hetkellä?

Miltä Ukrainan jälleenrakentaminen näyttää tällä hetkellä? Puolaa on usein luonnehdittu Ukrainan jälleenrakentamisen voittajaksi. Miten muut maat menestyvät Ukrainassa?

OSA 2: Miltä Ukrainan jälleenrakentaminen näyttää tällä hetkellä?

Tämä on jatkoa aikaisemmin julkaistuun katsaukseen, jossa kerrotaan miltä jälleenrakentaminen näyttää tällä hetkellä Ukrainassa:

  • Puolaa on usein luonnehdittu Ukrainan jälleenrakentamisen keskukseksi, sillä maiden väliset kauppasuhteet ovat olleet perinteisesti tiiviit. Sodan aikana Puolaan on laajentanut muun muassa Ukrainan 200 suurimman yrityksen joukkoon kuuluva kaapelivalmistaja Electro Cable Group ja noin 20 IT-yritystä. Yhteensä Puolassa toimii 26 900 ukrainalaisten omistamaa yritystä.
  • Puolan ja Ukrainan kauppasuhteita ja niiden puolalaisille yrityksille tasoittamaa tietä kuvastaa myös se, että Ukrainassa toimii tälläkin hetkellä noin 600 puolalaista yritystä. 2000 muuta on ilmoittanut halukkuudestaan osallistua jälleenrakentamiseen. Puolalainen Pekao Bank onkin arvioinut, että Ukrainan jälleenrakentamisen vaikutus Puolan BKT:hen tulee olemaan 3.8 %.
  • Ensimmäiset jälleenrakentamiseen keskittyneet puolalaiset yritykset ovat jo aloittaneet rakentamisen Ukrainassa. Mirbudilla on työn alla tiehankkeita, Unibep laajentaa Medyka-Shechyni -raja-asemaa.Puolalaisten tuoreisiin referensseihin kuuluu myös Lviviin rakennettu hotelli.  
  • Puolan Ukrainan jälleenrakentamisesta vastaavan ministerin Jadwiga Emilewiczin mukaan puolaiset yritykset vahvistavat asemiaan Ukrainan markkinoilla solmimalla parhaillaan strategisia kumppanuuksia ukrainalaisten yritysten kanssa. Lvivin lisäksi puolalaisten yritysten delegaatioita on järjestetty Kiovaan ja Länsi-Ukrainan Ivano Frankivskiin ja Ternopiliin. 
  • Puola panostaa vahvasti yritysten suoriin liikesuhteisiin ukrainalaisten yritysten kanssa. Esimerkiksi arkkitehtitoimistot solmivat kumppanuuksia ukrainalaisten toimistojen kanssa ja tapaavat rakennuttajia. Rakennusyritykset tapaavat ukrainalaisia rakentajia ja kaavoittajia. Rakentajien lisäksi myös vesi- ja viemärialan yritykset etsivät aktiivisesti kohteita Ukrainasta, samoin sisustusmateriaalien valmistajat. 
  • Puolalaisista yrityksistä muun muassa Barlinek, Cersanit ja Fakro ovat ryhtyneet valmistamaan jo tuotteitaan Ukrainassa. 
  • Energian vienti Puolasta Ukrainaan on kolminkertaistunut sodan alkamisen jalkeen. Puolalaisia yrityksiä kiinnostaa myös energiasektorin murros.
  • Unkarilainen Ganz-Mavag on kertonut, että se tarjoutuu ostamaan espanjalaisen junavalmistajan Talgo SA:n, koska se haluaa lisätä kapasiteettia vastatakseen kysyntään Itä-Euroopassa seuraavan vuosikymmenen aikana Ukrainan jälleenrakentamisen alkaessa. (Talgolla oli 1999-2002 tehdas myös Otamäessa, Suomessa)
  • Unkari, jonka yrityksillä olisi myös halua osallistua jälleenrakentamiseen, tulee todennäköisesti jäämään ilman jälleenrakennusurakoita johtuen maan hallituksen Ukrainan vastaisista toimista mm EU-tukien yhteydessä. Unkarin rakennussektorin suurimmat yritykset kuuluvat pääministeri Orbania tukeville oligarkeille, joten ne eivät ole senkään vuoksi tervetulleita Ukrainaan. 
  • Ukrainan rajanaapureista Unkari onkin todennäköisesti suurin häviäjä, mikä lisää taloudellista painetta inflaation ja vuodenvaihteessa katkeavan kaasutoimitusten (asiaa taustoitettu Kaasusota-uutisessa) kurittamalle maalle. Unkarin taloudellista alamäkeä kuvastaa sekin, että maa jäi hiljattain naapurimaa Romanian taakse bruttokansantuote asukasta kohti -mittarilla.
  • Slovakian, Ukrainan toisen rajanaapurin jälleenrakennusstrategia ei ole sekään myötätuulessa. Samaan aikaan kuin Slovakian  venäjänmielisenä tunnettu pääministeri Robert Fico on jarrutellut parhaansa mukaan EU:n apua, hän on luvannut taloudellista apua Ukrainan jälleenrakentamiseen sillä ehdolla, että slovakialaiset yritykset saavat siinä merkittävän roolin. Ymmärrettävästi Ficon koplaus ei ole parantanut slovakialaisten yritysten asemia korruptiota vastaan kamppailevassa Ukrainassa.
  • Myös monet pienemmät maat, kuten Slovenia ja Kroatia ovat aktiivisesti tarjonneet apuaan sodan tuhojen korjaamiseen. Molemmilla on Balkanin sodan jäljiltä tunnustettua miinaraivausosaamista (mm Dizeko ja Dok-Ing Kroatiassa), jota on aikaisemmin viety mm Azerbaidjaniin ja Libanoniin. Ukrainan maa-alueesta 156 000 neliökilometria (kaksi kertaa Itävallan pinta-ala tai noin puolet Suomen pinta-alasta) on miinoitettu tai siellä on räjähtämattömiä aamuksia. 
  • Miinanravausprojekteja rahoitetaan mm. Etelä-Korean, Viron, Euroopan Komission, Kroatian valtion, UNDP:n miinanraivausohjelman, Norjan “People’s Aid”in ja Swiss Foundationin rahoituksella. Kroatialaisten arvioiden mukaan Ukrainan puhdistaminen miinoista vie 15-20 vuotta.

Katsauksen seuraavassa osassa tarkastellaan mm. Pohjoismaiden, Iso-Britannian ja Hollannin aktiivisuutta vauhdilla käynnistyneessä jälleenrakentamisessa.

Subscribe to Ukrainan Talous

Don’t miss out on the latest issues. Sign up now to get access to the library of members-only issues.
jamie@example.com
Subscribe